Korjausrakentamisen tarve paikkaa uudistuotannon laskua

Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan, kun 1960–1980-lukujen kerrostalojen perusparannukset jatkuvat ja toimistorakennuksia muutetaan kiihtyvää tahtia asuinkäyttöön. Uudisrakentamisen suhdanne on kääntynyt laskuun, mutta korjausrakentaminen jatkaa noin kahden prosentin kasvu-uralla ainakin seuraavat kaksi vuotta. Näin ennustaa Rakennusteollisuus RT tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan.

– Uudisrakentamisessa on aina aaltoliikettä, mutta onneksi peruskorjaaminen paikkaa tilannetta. Remontoitavaa riittää, koska rakennuskannastamme suuri osa on nyt peruskorjausiässä, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) toimitusjohtaja Ilkka Salo sanoo.

Korjausrakentamiseen käytettiin viime vuonna 12,9 miljardia euroa, kun koko talonrakentamisen markkina Suomessa oli 28 miljardia euroa.

– Iso osa korjausrakentamisesta kohdistuu nyt ja tulevinakin vuosina kerrostalojen linjasaneerauksiin. Toinen iso ryhmä ovat toimistorakennusten käyttötarkoituksen muutokset etenkin asuinkäyttöön. Helsingissä oman lisämausteensa tuo hotellibuumi, jonka myötä toimistorakennuksia saneerataan hotelleiksi, rakennuskonsulttiyhtiö Swecon suunnittelujohtaja Jussi Ainamo sanoo.

Energiansäästö ohjaa korjausrakentamista

Ilkka Salon mukaan korjausrakentamisessa korostuvat etenkin 1960–1980 -luvuilla rakennetut elementtitalot, jotka ovat nyt peruskorjauksen tarpeessa. Asuinrakennusten ohella myös kuntien kiinteistöistä yhä useammat tarvitsevat isoja korjauksia muun muassa kosteus- ja homevaurioiden vuoksi.

– Peruskorjausten yhteydessä on mahdollisuus kohottaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, Salo toteaa.

Uudisrakentamisen tavoin myös korjausrakentamisessa näkyy alueellinen eriytyminen. Hankkeet keskittyvät kasvukeskuksiin ja niiden liepeille, kun taas muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla uusia urakoita käynnistyy harvemmin.

Väestön muuttoliikkeen ja kaupungistumisen ohella korjausrakentamista ohjaa tulevina vuosina ilmastonmuutoksen torjunta.

Ilkka Salo huomauttaa, että rakennusten lämmityksen osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on noin 40 prosenttia.

– Rakennuskantamme uusiutuu vain 1–2 prosentin vuosivauhdilla. Siksi olemassa olevien rakennusten korjaamisella on ratkaiseva merkitys energiatehokkuuden parantamisessa, Salo sanoo.

Hänen mielestään energiaa säästävät toimenpiteet on yleensä järkevää toteuttaa silloin, kun esimerkiksi kerrostaloja perusparannetaan ja kunnostetaan. Tyypillisiä toimia ovat ilmanvaihdon lämmön talteenotto, käyttöveden kulutuksen tehostaminen, vanhojen ikkunoiden vaihto ja rakennuksen vaipan kunnostaminen.

Tukia energiatehokkuuden parantamiseen

Korjausrakentamisen suuntaa tulevina vuosina näyttää peruskorjausstrategia, jonka jokainen EU-maa joutuu laatimaan ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Tätä edellyttää uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD).

Strategiassa on esitettävä keskeiset keinot, joilla rakennuskanta muutetaan energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

– Tekniikka energiatehokkuuden parantamiseksi on jo olemassa. Kysymys kuuluu, miten kiinteistön omistajia kannustetaan tekemään investointeja, Ilkka Salo sanoo.

Valtiovalta on myöntänyt jo aiemmin yrityksille ja taloyhtiöille erilaisia tukia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen.

Ilkka Salo toivoo, että energiahankkeisiin myönnettävät tuet kannustaisivat kiinteistön omistajia pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Hänestä on myönteistä, jos tuet suhteutetaan jatkossa entistä enemmän saavutettaviin energiatehokkuushyötyihin.

Talotekniikan ajanmukaistaminen kannattaa korjausrakentamisessa

Ilkka Salo ja Jussi Ainamo ovat yhtä mieltä siitä, että korjausrakentamisessa päähuomio kannattaa keskittää talotekniikan ajanmukaistamiseen, sillä se on yleensä nopein ja kustannustehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta.

Esimerkiksi lämmön talteenoton parantamisella on iso merkitys energiansäästössä. Sama pätee lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukaista käyttöä säätelevään automatiikkaan.

– Nykyaikaisen talotekniikan etuna on myös se, että sen avulla saadaan sisäilmaolot kuntoon ja kiinteistöjen käyttäjät tyytyväisiksi, Jussi Ainamo sanoo.

Korjausrakentamisen taloteknisissä ratkaisuissa mennään hänen mukaansa entistä enemmän esivalmisteltuihin kokonaisuuksiin. Hyvä esimerkki tällaisesta moduulirakentamisesta ovat linjasaneerauksessa käytettävät nousuelementit ja tehtaassa valmiiksi rakennetut ilmanvaihtohuoneet, jotka vain nostetaan kohteessa katolle.

– Näin säästetään aikaa asennustöissä, sillä rakennushankkeiden aikataulut ovat tiukat, Ainamo sanoo.

Hänen mukaansa moduuliratkaisut helpottavat myös kerroskohtaisia remontteja. Esimerkiksi toimistotiloissa ilmanvaihtokone voidaan rakennusmääräysten puitteissa sijoittaa kerrokseen ja viedä ilmanvaihtokanavat julkisivun läpi ulos katolle vetämisen sijaan.

Tiedon puute jarruttaa korjausrakentamista

Ilkka Salo ja Jussi Ainamo korostavat, että korjausrakentamisessa vaaditaan hyvin erityyppistä osaamista kuin uudisrakentamisessa. Hankkeet ovat yleensä kooltaan pienempiä, ja jokainen kohde on erilainen. Suunnittelijoiden ja rakentajien on tunnettava vanhoja rakennustapoja ja korjausrakentamisen erityispiirteitä.

– Se vaatii toisenlaista osaamista ja perehtymistä, sillä eri aikakausilta olevat kohteet ovat kaikki erilaisia, Salo toteaa.

Myös rakennusten käyttäjät ja asukkaat on otettava aivan eri tavalla huomioon. Korjausrakentamisen kohteet ovat yleensä käytössä suunnittelun ja usein myös itse korjauksen aikana.

Kohteet ovat vaativia, mutta riittääkö Suomessa riittävästi osaamista korjausrakentamisessa?

– Meillä on taitavia korjausrakentajia, mutta tuskin osaamista on liikaa. Ostajapuoleltakin tulisi löytyä osaamista, kun urakoita tilataan, Salo sanoo.

Oikea-aikaisuus tärkeää korjausrakentamisessa

Jussi Ainamo toivoo, että kiinteistöjen omistajat sisäistäisivät nykyistä paremmin oikea-aikaisen korjaamisen merkityksen. Näin rakennukset pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

– Valitettavasti moni haluaa lykätä remontteja niin pitkään kuin se on suinkin mahdollista. Tämä johtaa usein putkirikkojen kaltaisiin isoihin vahinkoihin, jotka tulevat sitten todella kalliiksi.

Ilkka Salon mielestä korjausrakentamisen suurimpia hidasteita on tiedon puute.

– Niin yksityisellä kuin julkisellakaan puolella ei tiedetä riittävästi, millaisia kustannustehokkaita ratkaisuja on nykyisin tarjolla ja kuinka lyhyisiin takaisinmaksuaikoihin vaikkapa talotekniikkaan tehdyissä investoinneissa päästään.

Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus

  • Etenkin 1960–1980-luvuilla rakennetut elementtitalot ovat nyt peruskorjauksen tarpeessa.
  • Rakennuskantamme uusiutuu vain 1–2 prosentin vuosivauhdilla. Siksi korjaamisella on ratkaiseva merkitys energiatehokkuuden parantamisessa.
  • Remonttien lykkääminen johtaa usein putkirikkojen kaltaisiin isoihin vahinkoihin, jotka tulevat kalliiksi.
  • Korjausrakentamisessa talotekniikan ajanmukaistaminen on nopein ja kustannustehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta.

Juttu julkaistu alun perin Onninen-lehdessä 3/2019